ERÄS ENTISAJAN UUSMAALAINEN VIULUNIEKKA
Läntisen Uudenmaan suomalaisten pitäjien mainehikkaimpiin maalaisviuluniekkoihin kuului tammikuun 13 p. v.1817 Sammatin kappelin Lohilammen kylän Uudentalon talossa syntynyt talollinen Gabriel Enqvist. Kolmesta veljeksestä, joista hän oli keskimmäinen ja neljästä(?) sisaresta muodostuneessa perheessä herätti nuori Gabriel aikaisin huomiota nopealla ja rotevalla ruumiinkasvulla. Jo 18 vuotiaana saavutti hän täyden mittansa, joka ei kolmeen kyynärään seisahtunut. Uudentalon korkean tuvan katonrajassa sijaitsevista leipävartaista kuului hän miehuutensa päivinä vaivatta ylettyneen lattialta leivän taittamaan. Mies kuului nuorukaisena olleen kasvoiltaan kaunis ja ruumiiltaan komea "oikia kuin pillli", kuten Sammatissa sanotaan. Parhaassa ijässään kuului hän painaneen 12 leiviskää 5 naulaa, ja ruumiinvoimiltaan olleen neljässä pitäjässä väkikapulassa voittamaton. Enqvist oli luonteeltaan hyvänahkainen, kuten suurikasvuiset miehet tavallisesti ovat, vaikka olikin kauhea kiroilemaan.
Huolimatta komeasta ulkomuodostaan meni Enqvist vasta verrattain myöhään "vanhana poikana" naimisiin ummikkoruotsalaisen talontyttären Sofia Nyström´in kanssa Siuntion Karlskog`in kylästä ja toisen kerran suomalaisen talollisen lesken Gustava Heikintyttären kanssa Suomusjärven Salmen kylästä.
Enqvist-perheessä olivat soitannolliset taipumukset jo ennenkin kotiutuneet, sillä jo hänen isänsä oli paikkakunnan parhaita viulunsoittajia, ja Gabrielin vanhempi veli, Sammatin kylän Uudentalon isäntä Henrik Johan soitteli huomattavan hyvin viulua, mutta Gabrielistä kehittyi isäänsäkin parempi. Jo 25 vuotiaana oli hän täysi mestari, mestari sellainen joka laajalti Sammatin ympäristö- pitäjissä oli parhaimpia viuluniekkoja ja "hääpelimannina" haluttu. Enqvist`in omien ilmoitusten mukaan oli hän soitellut kaikkiaan 12 pitäjässä, niistä etäisin Parainen. Erittäinkin oli hänen mestaruutensa kaikkien marssien soittajana tunnustettu kilpailijoitaan paremmaksi. Enqvistin soittajatoverina oli tavallisesti toinen kuuluisa viuluniekka Sammatin Myllylän Isonpourun poika Kristoffer Wallenius.
Viime vuosikymmeninä olivat mestarin sormet jo siksi kangistuneet, että viulu sai miltei kokonaan levätä. Sammattiin ei ole enää sittemmin Enqvistin vertaista viuluniekkaa ilmestynyt. Lapseton kun oli luopui Enqvist v. 1886 talonpidosta eläen senjälkeen rauhallisesti vanhuuden päivänsä, v:sta 1894 leskenä, sisarentyttärensä hoivaamana ja loppuun saakka reippaana, kuollen toukokuun 2p. 1901.
Enqvist lepää vaimojensa rinnalla Sammatin hautausmaalla, mutta hänen korkealle kohottamansa viulunsoittotaito elää edelleen paikkakunnalla.
K.W.
Kotiseutu n:o 11/1916
